Valmiina verkostoitumaan? Ready 4 Bisnes antaa nuorille järjestelyvastuuta sekä uusia kontakteja

Tänä vuonna YES on mukana kokeilussa, jossa nuoret pääsevät verkostoitumaan toisten yrittäjänuorten sekä kokeneempien yrittäjien kanssa. Tapahtumien suunnittelussa ja järjestämisessä pääosassa ovat nuoret itse.

Ready 4 Bisnes on nuorten verkostoitumistapahtuma, joka järjestetään tänä vuonna kolmella paikkakunnalla: Salossa, Kajaanissa ja Seinäjoella.

Tapahtumassa toisiinsa tutustumaan pääsevät nykyiset ja entiset NY- ja 4H-yrittäjät, muut yrittäjyydestä kiinnostuneet 13–28-vuotiaat nuoret sekä alueen YES Kummit eli jo työelämässä olevat kokeneemmat yrittäjät, jotka voivat neuvoa nuoria yrittäjyydessä ja auttaa heitä ottamaan seuraavia askelia yrittäjyyteen tai työelämään.

Mukaan kutsutaan mukaan myös alueelliset Suomen Yrittäjien Nuoret yrittäjät sekä Uusyrityskeskuksen tai muiden vastaajien toimijoiden edustajia, jotta nuoret löytävät jatkossa oikeat verkostot ja palvelut yrittäjyyteen.

– Ready 4 bisnes -tapahtumissa keskeistä on yritteliäisyys. Nuoria rohkaistaan yhdessä tekemiseen ja toivommekin, että tapahtumissa syntyy uusia kohtaamisia, uusia yritysideoita ja ehkä jopa uusia yrityksiä, kertoo YES ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen.

Ensimmäinen kokeilu Salossa

Ready 4 Bisnes -tapahtumien tarkoituksena on, että joka tapahtumasta tehdään erilainen. Ensimmäinen Ready 4 Bisnes pidettiin Salon kauppakeskus Plazassa 18. toukokuuta.

Tapahtuman suunnittelusta ja toteutuksesta vastasivat kokonaisuudessaan Salon seudun ammattiopiston visualistiopiskelijat.

Salossa ohjelmassa oli muun muassa opetreffit, yrittäjäpaneeli, innostavia yritystarinoita sekä Meet & Greet -kohtaamisia tubettajien kanssa.

NY- ja 4H-nuoria innostamassa olivat Joni Heinonen (Masa Muovi), Mika Nummenpalo (Led Tailor Innova7ion), Sami Metsänperä (Soficta), Sissi Peltonen (Yrittäjäkummi, Yrityssalo) ja Kukka Kalin (Mainostoimisto Kuke).

Lopuksi uratarinansa kertoivat Salon omat tubettajat Eerika Haikonen (Eerikan YouTube-kanava) ja Joona Hellman (Joonan YouTube-kanava), sekä huippusuosittu pelitubettaja Lakko (Lakon YouTube-kanava).

Lakko lähetti terveisensä kaikille nuorille yrittäjänaluille. Katso Instagramista:

Lisää Salon tunnelmia pääset katsomaan Ready 4 Bisnes -facebook-sivulla. Tilaisuuteen palkattiin myös 4H-yrittäjä tekemään video, joka on tapahtuman sivuilla piakkoin, pysy kuulolla!

Kokeiluista uusi malli?

Ready 4 bisnes -tapahtumien tarkoituksena on testata erilaisia toimintatapoja ja kokemusten pohjalta kehittää konsepti nuorten yrittäjien verkostoitumistilaisuuksille.

Suunnittelu- ja totetutustyön lisäksi nuoret pääsevät myös arvioimaan ja tapahtuman toteutusta ja raportoimaan omia kokemuksiaan. Salon tapahtumien järjestelyihin pääset tutustumaan nuorten omasta blogista: ready4bisnes.blogspot.fi.

Ready4Bisnes on Valtakunnallisen YES ry:n, Nuori Yrittäjyys ry:n ja Suomen 4H-liiton yhteishanke, jonka rahoittaa Yksityisyrittäjäin Säätiö.

Seuraavat Ready 4 Bisnes -verkostoitumistapahtumat järjestetään Kajaanissa ja Seinäjoella ensi syys-lokakuussa.

 

 

 

 

 

 

Koulut, antakaa nuorille lisää työelämätietoa!

Kun koulu loppuu -tutkimuksen mukaan nuoret kaipaavat koululta enemmän tukea tulevaisuuden suunnitelmiin ja uravalintoihin. 

YES muistuttaa, että nuorten työelämään valmentaminen on koko koulun ja jokaisen opettajan tehtävä, ei vain opon. Opettajille löytyy myös tukea ja verkostoja oman yrittäjyys- ja työelämätiedon kasvattamiseen.

Taloudellisen tiedotustoimisto TAT on jälleen julkaissut vuosittaisen Kun koulu loppuu -tutkimusraportin, jossa selvitetään yläkoululaisten ja lukiolaisten tulevaisuudensuunnitelmia, koulutuspaikan valintakriteereitä sekä työelämään liittyviä ajatuksia.

Tämänkin vuoden tutkimusraportista käy ilmi vuodesta toiseen jatkunut tilanne: nuoret kaipaavat lisää työelämätietoa ja ohjausta uravalintoihin.

Yläkoululaista 50 % kaipaa lisää työelämään liittyvää tietoa ja opetusta. Liian vähän työelämätietoa saavat etenkin kahdeksasluokkalaiset. Heistä 61 % kaipaa lisää työelämään liittyvää tietoa ja opetusta.

Lukiossa tilanne on vielä huonompi: kaikkiaan lukiolaisista 61 % kaipaa lisää työelämään liittyvää tietoa ja opetusta. Erityisesti tytöt (66 % vastaajista) ja lukion ensimmäisellä olevat (66 % vastaajista) ovat tätä mieltä.

Nuoret kaipaavat myös uravalintoihin liittyvää ohjausta

Tutkimuksesta selviää, että koulujen ohjaus painottuu uraohjauksen sijasta enemmän opinto-ohjaukseen: Kun yläkoululaisista 67 % on mielestään saanut riittävästi ohjausta jatko-opintohin liittyen ja lukiolaisistakin 45 %, uravalintoihin liittyvää ohjausta on mielestään saanut riittävästi yläkoululaisista vain 35 % ja lukiolaisista 31 %.

Yrittäjyys on työelämätaito

YES-verkosto tähtää nuorten yrittäjyys- ja työelämätaitojen parantamiseen yrittäjyyskasvatuksen avulla.

–Työelämän muuttuessa työelämä- ja yrittäjyystaitojen hallitseminen on entistä tärkeämpää. Työelämätietoa tarvitaan kouluihin lisää, eikä se voi olla vain opon tehtävä. Nuorten työelämään ja tulevaisuuteen valmentaminen kuuluu jokaiselle opettajalle. Tähän heidän on saatava myös johdon tuki, sanoo YES ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen.

YES-verkoston tavoitteena saada joka kouluun OKM:n uusissa yrittäjyyslinjauksissakin esiin nostettu yrittäjämäinen toimintakulttuuri. Lehtonen muistuttaa, että opettajan ei itse tarvitse olla yrittäjyyden tai työelämän asiantuntija.

– Eri tahot ja verkostot tarjoavat tukea näiden taitojen opettamiseen. Esimerkiksi YES Kummit eli työelämän vapaaehtoiset ovat valmiina lähtemään kouluyhteistyöhön ympäri Suomea. Työelämäkontakteja kannattaakin ottaa mukaan ihan tavallisille oppitunneille eikä vain yrittäjyys- tai muihin teemapäiviin. Eri alojen ammattilaiset voivat kokemuksillaan ja esimerkillään näyttää, mitä eri aineiden oppisisällöt näkyvät heidän työssään, Lehtonen sanoo.

Ota avuksi Yrittäjyyskasavatuksen työkirja

Myös rehtoreille, opettajille ja koko kouluyhteisölle on tarjolla valmennusta, materiaaleja ja tukea.

Hyvään alkuun pääsee kun lukee YESin tekemän Yrittäjyyskasvatuksen työkirjan ja lähtee sen pohjalta kehittämään koulun toimintakulttuuria – yhdessä työelämän ja muiden koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa.

Tutustu Kun koulu loppuu – Nuorten tulevaisuusraporttiin 2017: kunkoululoppuu.fi/tutkimus

 

 

 

Yrittäjyyskasvatuksen työkirjaa saa jälleen

Käytännön oppaalle yrittäjyyskasvatukseen on nyt oppilaitoksissa kysyntää. YES-verkosto on julkaissut koulujen ja opettajien avuksi uuden, päivitetyn painoksen Yrittäjyyskasvatuksen työkirjasta. Työkirja on saatavina sekä painettuna että sähköisenä.

Uudet opetussuunnitelmat sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön maaliskuussa julkaisemat Yrittäjyyslinjaukset koulutukseen velvoittavat kouluja ottamaan yrittäjyyskasvatuksen entistä suurempaan rooliin opetuksessa.

Sekä oppilaitosten että yksittäisten opettajien tarpeeseen luodusta YES-verkoston Yrittäjyyskasvatuksen työkirjasta on tänä keväänä otettu uusi, päivitetty painos.

– Yrittäjyyskasvatus ei ole, tai sen ei enää kuuluisi olla yksittäisten opettajien harteilla, vaan esimerkiksi OKM:n uudet Yrittäjyyslinjauksetkin peräänkuuluttavat koko oppilaitoksen yrittäjämäistä toimintakulttuuria. YESin Yrittäjyyskasvatuksen työkirja on tehty nimenomaan koko kouluyhteisön hyödynnettäväksi, sanoo YES ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen.

Yrittäjyyskasvatuksen työkirja antaa kouluille tukea yrittäjyyskasvatuksen suunnitteluun ja kehittämiseen sekä työelämäyhteistyöhön ja sitä kautta yrittäjyyskasvatuksen oppimistavoitteiden saavuttamiseen.

– Yrittäjyyskasvatuksen työkirja on työkalu, jonka tarjoamme uusien ideoiden kehittämiseen ja opetuksen ja koulutuksen uudistamiseen. Sen avulla oppilaitokset voivat myös rakentaa verkostoja työelämään. Uudessa painoksessa on myös huomioitu OKM:n uudet Yrittäjyyslinjaukset koulutukseen, Lehtonen kertoo.

Uuteen painokseen on lisätty mm. tietoa uusista yrittäjyyslinjauksesta sekä annetaan vinkkejä kouluyhteistyöhön yrittäjäjärjestöille. 

Yrittäjyyskasvatuksen työkirjaan on koottu myös Suomen keskeisiä yrittäjyyskasvatuksen toimijoita ja heidän tarjoamiaan palveluja ja materiaaleja opetukseen. Työkirja sopii käytettäväksi hyvin kaikilla kouluasteilla. Se sopii myös muille yrittäjyyskasvatuksesta kiinnostuneille, kuten yritys- ja työelämän yhteistyökumppaneille sekä kuntapäättäjille.

Painettua työkirjaa jakaa YES-alueverkosto. Työkirjan verkkoversion voi lukea osoitteesta yesverkosto.fi/tyokirja. Sivulta voi ladata myös työkirjan liitteet, joita voi käyttää sekä digitaalisina työkaluina tai tulostettuina työskentelypohjina.

 

Työkirjaan liittyy myös yrittäjyyskasvattajan roolia tiimissä kartoittava persoonallisuustesti ”Millainen yrittäjyyskasvattaja olet?” jonka voi tehdä sivulla yesverkosto.fi/testaaitsesi.

Nuoret kertovat: Tällainen opettaja saa yrittämään

Jos nuorilta kysytään, tärkeintä ei ole se, että opettaja tietää ja osaa kaiken yrittäjyydestä. Hyvä opettaja ennen kaikkea kannustaa, sillä nuori tahtoo tehdä itse.

 

Suomen yritteliäimmät nuoret kisaavat parhaillaan Helsingissä Helsinkiin Suomen mestaruudesta ja EM-kisapaikoista Uskalla Yrittää -finaalissa.

Paikalla on myös nuorten opettajia eri puolilta Suomea. He ovat ohjanneet oppilaansa yrittäjyyden saloihin pitkin lukuvuotta, ja saavat nyt jännittää, miten nuorten yrittäjyystaidot ovat hallussa.

Millaisia ovat nämä opettajat? Kysyimme nuorilta NY-yrittäjiltä: Millainen on hyvä opettaja – millainen opettaja saa oppilaansa yrittämään?


Sellainen opettaja saa yrittämään, joka uskoo oppilaan tekemiseen. Esimerkiksi meidän koulun rehtori kannusti meitä hirveästi tänne finaaliin ja sanoi että ”Kyllä te meette, kyllä te pystytte.” Hyvä opettaja on myös itse kiinnostunut siitä mitä opettaa ja tahtoo itsekin oppia uutta.Aino Jauho, Kymtec NY, Karhulan lukio

 


Opettajan pitää rohkaista ja antaa nuoren itse kehitellä omaa ideaansa. Hyvät opettajat tukevat ja antavat apua.Lauri Lankila ja Samuli Sinisalo, Vesikakku NY, Rantakylän yhtenäiskoulu

 

Sellainen opettaja kannustaa yrittämään, joka antaa vinkkejä ja ohjaa oikeaan suuntaan. Parasta on kun saa itse oivaltaa, ettei opettaja anna valmiita ratkaisuja. Vähän taustatietoja yrittäjyydestä opettajalla voi olla, jotta hän osaa vastata oppilaiden kysymyksiin. Klaus Syrjä, Puuroboi NY, Etelä-Tapiolan lukio

 


Hyvä opettaja on auttavainen, motivoiva ja kannustava. On hyvä, jos opettaja asettaa aikatauluja, mutta kuitenkin antaa oppilaiden tehdä itsenäisesti.Sidal Sahin, Choco Puff NY, Suomen Liikemiesten Kauppaopisto

Hyvä opettaja on sydämellinen, äärimmäisen kannustava ja valmis tukemaan ja auttamaan. Sellainen, joka antaa nuorten tehdä itse mutta on apuna jos joku tarvitsee.Milja Raitanen, Unelma NY, Saaren koulu

 


Opettajan pitää antaa nuorelle vapautta kokeilla omia rajojaan ja tehdä omaa juttuaan. Opettaja ei painosta, mutta ohjaa. Itsekin olen saanut opettajalta enemmän ja vähemmän rakentavia kehitysehdotuksia. Aapo Grönroos, Osto ja myynti Vihreä ruusu NY, Etelä-Tapiolan lukio

Uskalla Yrittää -finaaliin osallistuvat nuoret ovat pyörittäneet lukuvuoden ajan oikealla rahalla toimivia harjoitusyrityksiään NY Vuosi yrittäjänä ja NY Start Up -ohjelmissa osana opintojaan. Voit tutustua nuorten yrityksiin vielä huomenna torstaina 20. huhtikuuta finaalin messuilla Kauppakeskus Kampissa kello 9.30–11.30. Katso koko finaaliohjelma: uskallayrittaa.fi

 

Kouluihin tietoa työelämästä ja yrittäjyydestä – lähtisitkö YES Kummiksi?

Etsimme uusia vapaaehtoisia yrittäjiä ja työelämän edustajia toimimaan kouluissa YES Kummeina. Kummiksi voi nyt ryhtyä kaikkialla Suomessa.

YES Kummit ovat yrittäjiä ja työelämän edustajia, jotka toimivat vapaaehtoisina koulujen työelämäyhteistyössä. YES Kummiksi voi ryhtyä kuka tahansa työelämässä toimiva henkilö, joka tahtoo antaa aikaansa lapsille ja nuorille.

– YES-verkosto haastaa kaikki suomalaiset auttamaan lapsia ja nuoria tutustumaan työelämään, yrittäjyyteen ja työelämässä tarvittaviin taitoihin. Meillä työelämässä olevilla on jo työkokemusta erilaisista työtehtävistä tai yrittäjyydestä, joten jaetaan osaamistamme ja tarinoitamme, rohkaisee YES ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen.

Kummiksi voi rekisteröityä osoitteessa yeskummit.fi. Tänä keväänä kummiportaali laajentui kattamaan koko Suomen, ja nyt uusia YES Kummeja etsitään etenkin Kanta-Hämeessä, Etelä-Karjalassa, Kainuussa, Lapissa ja Ahvenanmaalla.

– Toki uudet kummit ovat erittäin tervetulleita joka maakuntaan. Tällä hetkellä YES Kummeja on rekisteröityneenä jo yli 300, joista suurin osa pääkaupunkiseudulla, Lehtonen sanoo.

YES Kummit voivat esimerkiksi kutsua oppilaita yritysvierailuille, kertoa oman uratarinansa koululla tai antaa nuorille vinkkejä työnhakuun. YES Kummi voi osallistua paitsi yhteisiin teemapäiviin ja erilaisiin tapahtumiin, myös ihan tavalliselle oppitunnille.

YES kannustaa myös opettajia ottamaan YES Kummeihin yhteyttä ja aloittamaan yhteistyön. Kummipyyntöjä voi lähettää valitsemilleen kummeille suoraan kummiportaalista yeskummit.fi.

– Koulujen pitää avautua yhteiskuntaan ja valmistaa nuoria työelämään, ja siinä YES Kummit ovat opettajille korvaamaton apu. YES Kummit helpottavat opettajan työtä, sillä opettajan ei itse tarvitse osata ja tietää kaikkea yrittäjyydestä ja työelämästä.

Lähde YES Kummiksi – katso esitys:

Vinkkejä YES Kummille – katso YES kummin muistilista: yeskummit.fi/yes-kummille

Koulutuksen uudet yrittäjyyslinjaukset: 3 kysymystä + 3 vinkkiä

 

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi maaliskuussa uudet yrittäjyyslinjaukset yrittäjyyden edistämiseen, yrittäjyyskoulutukseen ja yrittäjyyskasvatukseen.

Kysymme YES ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtoselta kolme tiukkaa kysymystä linjauksista. Lehtonen antaa myös kolme vinkkiä parhaisiin yrittäjyyskasvatuksen työkaluihin.

YES ry:n toiminnanjohtaja ja yrittäjyyskasvatuksen asiantuntija Sanna Lehtonen oli linjaukset valmistelleen ohjausryhmän jäsen. Kysymme Lehtoselta, mitä mieltä hän on linjauksista – entä mitä opettajien ja rehtorien pitäisi niiden kanssa tehdä?

 

Ensimmäinen kysymys: Yrittäjyyslinjauksissa on 35 linjausta jaettuna neljään eri osa-alueeseen. Mikä linjauksista toteutuu mielestäsi nyt parhaiten, entä missä on eniten haasteita saada toteutettua?

Sanna Lehtonen: Pisimmällä ollaan mielestäni yrittäjyyttä tukevan koulutuksen alueella. Yhä useammalla oppilaalla ja opiskelijalla on nykyään mahdollisuus saada paitsi yrittäjyysopintoja, myös yleisesti koulutusta, joka tukee yrittäjämäisen asenteen kehittymistä. Se ei vieläkään toteudu täydellisesti, mutta paljon on menty eteenpäin.

Tärkeää olisi saada yrittäjyyskasvatuksen polku jatkumaan katkeamattomana aina esiopetuksesta korkea-asteelle saakka niin, että lasten ja nuorten yrittäjämäisen asenteen ja osaamisen kehittyminen otetaan huomioon joka luokka-asteella.

Eniten haasteita on mielestäni vielä siinä, että ymmärrämme johtamisen merkityksen yrittäjyyskasvatuksen mahdollistajana. Johdon on annettava opetushenkilöstölle mahdollisuus muuttaa omaa opettajuuttaan. Yrittäjyyskasvatusta ei voi enää laittaa yhden opettajan harteille, vaan koko oppilaitos pitää ottaa mukaan rakentamaan yrittäjämäistä toimintakulttuuria ja kokeilukulttuuria. Suomessa näkyy vielä isoja eroja oppilaitosten välillä.

Toinen kysymys: Mitä sanoisit niille opettajille, jotka sanovat, että yrittäjyyskasvatus on ihan kiva juttu, mutta siihen ei ole aikaa, kun kaikkea muutakin ylimääräistä pitäisi ehtiä toteuttaa?

Sanna Lehtonen: Ainakin sanoisin, että yrittäjyyskasvatus ei ole mikään ylimääräinen juttu – jo opetussuunnitelmat edellyttävät, että yrittäjyyskasvatus on osa kaikkea koulutusta. Tätä ajattelua yrittäjyyslinjauksetkin tukevat.

Olen myös oikeasti sitä mieltä, että suunnitelmallinen yrittäjyyskasvatus ja yrittäjämäisten toimintatapojen ottaminen niin omaan opetukseen kuin oppilaan tekemiseen päinvastoin tuo lisää aikaa tehdä jotain muuta. Kun oppilas ottaa enemmän vastuuta omasta oppimisestaan, niin opettajalta vapautuu enemmän aikaa oppilaan tukemiseen ja ohjaamiseen.

Kokemukseni mukaan ne opettajat, jotka uskaltavat uudistaa opettajuuttaan ja kokeilla uusia toimintatapoja, ovat vähiten kyynisiä ja suhtautuvat luottavaisimmin omaankin tulevaisuuteensa.

Kolmas kysymys: Miten mielestäsi koulujen kannattaa tehdä, jotta yrittäjyyslinjaukset tulisivat hyödynnetyksi parhaiten?

Sanna Lehtonen: Koko opetushenkilöstön kannattaa istua hetkeksi yhdessä alas ja miettiä: Mitä nämä yrittäjyyslinjaukset tarkoittavat meidän oppilaitoksessamme? Mikä toteutuu, mitä pitää kehittää ja miten? Avainasemassa ovat tietysti rehtorit ja oppilaitoksen muu johto, jotta jokainen opettaja kokee, että hän saa kehitystyölleen tukea.

Suosittelen yrittäjyyslinjausten tueksi myös YESin yrittäjyyskasvatuksen työkirjaa, josta löytyy paljon lisää työkaluja yrittäjyyskasvatukseen.

Niin, hyviä työkaluja yrittäjyyskasvatuksen toteuttamiseen ja kehittämiseen on kerätty myös yrittäjyyslinjauksiin. Nimeä mielestäsi kolme parasta työkalua tai toimintatapaa, jolla yrittäjyyskasvatusta toteutetaan vuonna 2017!

Sanna Lehtonen: Yksi tärkeimmistä laajemmista kokonaisuuksista on huolehtia opettajien koulutuksista. Sen lisäksi, että täydennyskoulutuksia pitää olla riittävästi, yrittäjyyskasvatus pitää huomioida kattavasti jo opettajiksi opiskelevien opinnoissa. Koska opetussuunnitelmat edellyttävät yrittäjyyskasvatuksen viemistä laaja-alaisesti kaikkiin opintoihin, pitää sen näkyä kokonaisvaltaisesti myös opiskeltavissa sisällöissä yksittäisten kurssien sijasta.

Toiseksi nostaisin koulu-yritysyhteistyön ja tästä esimerkkinä YES-verkoston toteuttamat YES Ope-yrittäjätreffit. Saamme näistä valtavan hyvää palautetta kaikilta, ja monet Ope-yrittäjätreffit ovat käynnistäneet aivan huikeita projekteja. Mutta ennen kaikkea ne ovat luoneet pysyvää yhteistyötä oppilaitosten ja elinkeinoelämän välille.

Samoin täytyy mainita YES Kummit eli yrittäjät ja muut työelämän vapaaehtoiset, jotka ovat koulujen tukena yrittäjyyskasvatuksessa ja näyttävät lapsille ja nuorille mallia yrittämisestä ja työn tekemisestä. Nykyään ja etenkin tulevaisuudessa yhteistyö ja yhteistyötaidot ovat yhä tärkeämpiä, ja yhteistyö YES Kummien kanssa luo kouluille tärkeitä kontakteja ympäröivään yhteiskuntaan ja elinkeinoelämään.

Kolmanneksi toimintatavaksi nostaisin tiimiajattelun ja verkostomaisen toimintatavan, eli yhteistyön tärkeys tässäkin nousee jälleen esiin. Hyvänä esimerkkinä tiimityöstä on oppilaitoskohtaiset yrittäjyyskasvatustiimit ja laajempina yhteistyömuotoina paikalliset ja alueelliset YES Tiimit. Näissä eri alueiden edustajat suunnittelevat, kehittävät ja toteuttavat yrittäjyyskasvatusta yhdessä.

Tiimit ovat hyvä foorumi varmistaa, että muun muassa yrittäjyyslinjaukset ja esimerkiksi maakunnalliset yrittäjyyskasvatuksen strategiat toteutuvat. Yksinkertaisimmalla tasolla tiimiajattelua voi toteuttaa tietysti tiimi- ja pariopettajuudella.

Lataa Koulutuksen yrittäjyyslinjaukset 2017 täältä: minedu.fi/yrittajyyslinjaukset

Tutustu yrittäjyyskasvatuksen työkirjaan

Yrittäjyyskasvatuksen työkirja on työkalu uusien ideoiden kehittämiseen ja koulutuksen uudistamiseen. Sen avulla oppilaitokset voivat rakentaa työelämälähtöisempää opetusta ja yrittäjämäisempää toimintakulttuuria.

YESin koulu-yritysyhteistyön palvelut

Lue lisää YES Kummeista, Ope-yrittäjätreffeistä, YES Cafésta ja muista palveluista.

Tilaa YES-uutiskirje

Tilaa uutiskirjeemme, niin saat uutisia yrittäjyyskasvatuksta sekä tietoa valmennuksista, tapahtumista ja materiaaleista suoraan sähköpostiisi.

17-24 -vuotiaille nuorille tilaisuus seurata johtajan työpäivää – haku auki nyt ympäri Suomen

Mitä johtaja tekee? Mikä on johtajan tärkein taito? Miten johtajasta tuli johtaja?

YES-verkosto järjestää yhdessä Kauppakamarien ja Nuorkauppakamarien kanssa Tuhat nuorta johtajaa -kampanjan, jossa nuori pääsee päivän ajaksi seuraamaan johto- tai esimiesasemassa olevaa henkilöä.

Nuorelle päivä on ainutlaatuinen tilaisuus tarkastella etualapaikalta tarkastella johtajuuteen ja työelämään liittyviä asioita ja selvittää, mitä johtajuus tarkoittaa käytännössä ja millaisia taitoja työelämässä tarvitaan.

Päivän aikana nuori mahdollisesti osallistuu tapaamisiin, todistaa päätöksentekoa, näkee henkilöstöhallintoa tai seuraa muita johtajan työpäivään liittyviä asioita. Parhaimmillaan nuori saa eväitä oman työuransa rakentamiseen.

Ketkä pääsevät mukaan?

Tuhat nuorta johtajaa -kampanjaan voivat hakea kaikki 17–24 vuotiaat lukiossa, ammattioppilaitoksessa, ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa opiskelevat nuoret.

Tuhat nuorta johtajaa -kampanja kattaa koko Suomen, mutta toteutus tapahtuu alueellisesti. Hakijoista valitaan ympäri Suomea tuhat nuorta, jotka viettävät päivän johtajan seurassa pääsääntöisesti joko toukokuussa viikolla 19 (8.-12.5.2017) tai marraskuussa viikolla 46 (13.-17.11.2017). Päivä voidaan toteuttaa alueellisesti tai yrityskohtaisesti myös muuna sopivana ajankohtana.

Haku kampanjaan on käynnissä, ja nuori saa tiedon onko valittujen joukossa noin kuukautta ennen toteutusajankohtaa.

Opettaja, mitä sinä voit tehdä?

Lähtisivätkö sinun oppilaasi päivän ajaksi seuraamaan johtajan työpäivää? Kerro nuorille kampanjasta ja kannusta heitä ilmoittautumaan.

Nuori voi ilmoittautua itse täyttämällä hakulomakkeen sivulla 1000nuortajohtajaa.fi/opiskelijoille.

Yrittäjä, lähde mukaan!

Toimitko johto- ja esimiestehtävissä tai verkostojen ja projektien vetovastuussa? Lähde mukaan viettämään päivä nuoren kanssa ja anna hänelle arvokas kokemus työelämästä ja johtamisesta!
Ilmoittaudu kampanjaan täyttämällä yhteystietosi ja valitsemalla sinulle sopiva ajankohta 1000nuortajohtajaa.fi/johtajille.

Kauppakamari kokoaa tiedot kampanjaan ilmoittautuneista johtajista ja ottaa yhteyttä, kun alueen opiskelijavalinnat ovat selvillä. Osallistuminen ei edellytä kauppakamarin jäsenyyttä vaan kampanja on avoin kaikille organisaatioille.

Lisätiedot ja hakuohjeet:

1000nuortajohtajaa.fi

YES-aluetoimijat

alueelliset Nuorkauppakamarit

Kauppakamarien alueelliset yhteyshenkilöt

 

 

400 yläkoululaista teki pyrähdyksen työelämään Joensuu Racessa – ”Tästä tehdään jokavuotinen juttu!”

Miten toteutat hyvän radiomainoksen, tarttuvan sloganin tai asunnon myynti-ilmoituksen? Osaatko stailata mallinuken, entä kattaa kolmen ruokalajin illallisen? 

Yläkoululaiset pääsivät esittäytymään kotikaupunkinsa työpaikoissa ja näyttämään taitonsa Joensuu Race -yrityssuunnistuksessa. Mukaan lähti yli 50 joensuulaista yritystä.

Oppilaat odottavat lähtöä rasteille. Pielisjoen koulu on reilun 400 oppilaan ja 40 opettajan yläkoulu.

Viime viikolla ensimmäistä kertaa järjestetty Joensuu Race antoi Pielisjoen yläkoulun oppilaille mahdollisuuden päästä itse ideoimaan, tekemään ja kokemaan erilaisia työelämään liittyviä tehtäviä.

Aamupäivän aikana yli 80 oppilasryhmää kiersi yritysten pitämiä rasteja eri puolilla Joensuuta. Rastikäyntien jakamiseksi joka joukkueelle oli annettu yksi pakollinen rasti, mutta muuten nuoret saivat suunnitella reittinsä ja vierailukohteensa itse.

 Kukka-Maria Rossi on valmiina spiikkaamaan Iskelmä Rexin studiossa. Taustalla ryhmän muut jäsenet Aleksi Lipponen, Tanja Koukku, Liisa Ikonen ja Aino Ristolainen.

Iskelmä Rexin rastipisteellä oppilaiden tehtävän oli kirjoittaa mainos tai uutinen radion saamien tiedotteiden pohjalta ja spiikata se. Oppilasryhmien tuotoksia kuultiin myöhemmin iltapäivän radiolähetyksessä.

– Tehtävä oli hauska, oli mukava että saimme yhdisteltyä kaikkien mielipiteitä. Se yllätti, että tässä tarvitaan niin paljon ajatustyötä. Tekstin lyhentäminen on vaikeaa, Kukka-Maria Rossin ryhmä kertoi.

Mainosteksti on syntymässä. Liisa Matveinen antaa vinkkejä.

Iskelmä Rexin yrittäjä Liisa Matveinen osallistui mielellään yrityssuunnistukseen. Hän toimii myös paikallisen lukion yrittäjäkummina.

– Yrittäjyyden asia on sydäntä lähellä. Olen yrittäjäperheestä, ja olisi kiva ollut nuorena nähdä muitakin yrittäjiä kuin omat vanhemmat, Matveinen sanoo.

Kekäleessä tehtävänä oli stailata mallinukke. Hennariikka Koskimies neuvoo seitsemäsluokkalaisten ryhmää mallinuken käden asentamisessa.

Vaatemyymälä Kekäleen visualisti Hennariitta Koskimies kehuu rastilla käyneitä oppilaita.

– Nuoret ovat tosi reippaita, yksi ehti jo kysellä harjoittelupaikkaakin, Koskimies kertoo.

Samaa sanoo Intersportin myyjä Marko Savinainen.

– Meillä on käynyt hyviä ryhmiä. Joillekin meidän toiminta oli uutta, mutta siitä ne rohkaistuivat kun pääsivät näkemään toimintaa.

Marko Savinainen tarkastaa kahdeksasluokkalaisten Matias Mutasen, Miikka Svenskin ja Lassi Korhosen hiihtositeen asennuksen.

Yrityssuunnistus sai loistavaa palautetta niin yrittäjiltä kuin oppilailtakin. Nuoret kertoivat oppineensa työelämätaitoja, ja yrittäjät kehuivat nuorten asennetta.

– Tarkoitus on tehdä tästä perinne ja ottaa myös muita yläkouluja mukaan. Sunnittelemme seuraavaa Racea jo syksylle Yrittäjän Päivän tienoille, sillä molemmat haastamamme yläkoulut ottivat haasteen vastaan, kertoo Pielisjoen koulun rehtori Jouni Partti.

Joensuu Race tarjosi työelämään tutustumista myös opettajille, sillä koko opetushenkilöstö – rehtori mukaanlukien kiersi rasteilla seuraamassa kisaa.

Neea Tahvanainen, Neea Kokkonen, Anna Puhakka ja Oona Laasonen.

Yhdeksäsluokkalaiset Neea Tahvanainen, Neea Kokkonen, Anna Puhakka ja Oona Laasonen olivat suunnistuksen jäkeen tyytyväisiä päivän kulkuun ja omaan suoritukseensa.

– Meillä on silloin tällöin erilaisia teemapäiviä kuten liikuntapäiviä, mutta tosi harvoin. Tällainen suunnistus on ihan sikahyvä mahdollisuus, oli mukava päästä osallistumaan, nuoret kertovat.

Tyttöjen joukkue ehti päivän aikana tehdä logon mainostoimisto Vaganzassa, suunnitella burgerin ravintola Kerubissa, suorittaa ongelmanratkaisutehtävän avaruuspaja Epic Challenge Joensuussa ja laatia kaupungintalolla uuden sloganin Joensuulle.

Millä sloganilla houkuttelette kaupunkiin tulijoita?

– Virta vie kohti meidän Joensuuta!

Tällainen tapahtuma meidänkin kouluun! Mutta miten se onnistuu?

Joensuu Racen järjestivät yhdessä Pielisjoen koulu, Joensuun Yrittäjät ry sekä YES Pohjois-Karjala (STEP-Y -hanke).

Idea syntyi viime syksynä, kun Pielisjoen koulun historian opettaja Jussi Torssonen osallistui YES Varsinais-Suomen Yrittäjyyden ytimessä -risteilylle ja kuuli siellä YES Kummi Ville Mattilan esittelyn Kaarinassa jo kolmesti toteutetusta Meidän Kaarina – Amazing Racesta.

– Kokeilimme tällaista koulu-yritysyhteistyötä jo viime vuonna pienemmässä mittakaavassa, kun YES Pohjois-Karjala järjesti duunisuunnistukset Pyhäselässä ja Outokummussa. Nyt lähdimme Kaarinan kokemuksella ja tuella tekemään isommin, kertoo YES Pohjois-Karjalan aluepäällikkö Kaisu Tyni-Pyy.

Kaarinasta saatiin ”koulutusvientituotteena” Ville Mattilan kehittämä verkkopohjainen kilpailujärjestelmä, johon sekä yritykset että nuoret rekisteröityivät.

– Ville Mattila on ollut meille suurena apuna. Hän on ollut käytettävissä puhelimitse sekä sähköpostitse ja jopa osallistunut suunnittelukokoukseemme Joensuussa paikan päällä – huippu-Ville! Häneltä olemme saaneet kaikki mahdolliset neuvot ja kokemukset, Tyni-Pyy kiittää.

Mattila toimii aktiivisesti yrittäjyyskasvatuksen parissa Varsinais-Suomessa ja kannustaa muitakin kouluja ja yrittäjiä yhteistyöhön. Hän kertoo olevansa mielellään apuna yritysuunnistuksissa, niin kisajärjestelmän kuin muidenkin järjestelyiden osalta.

Myös Joensuun yrittäjät lähtivät innolla mukaan tapahtumaan. Rekrytointi ei ollut Tyni-Pyyn mukaan vaikeaa.

–Joensuun yrittäjiä ei voi kylliksi kiittää. Joensuun yrittäjien tuore toiminnanjohtaja Riku Tapio on ollut mies paikallaan ja tarttunut toimeen ja saanut jäsenistön innolla mukaan yrityssuunnistukseen. Hän kontaktoi etukäteen yrittäjät, jonka jälkeen meidän oli opettajien kanssa helppo soitella heille ja sopia yksityiskohdista.

Yrittäjyyskasvatusyhteistyötä Joensuussa. Vasemmalta kaupunginjohtaja Kari Karjalainen, Kaisu Tyni-Pyy, Jouni Partti, Riku Tapio, Joensuu Racen avauspuheenvuoron pitänyt nuori yrittäjä Juho Räsänen ja YES Pohjois-Karjalan projektisuunnittelija Sanna Koskela.

Yrittäjyyskasvatusta joka kouluasteelle

YES-toiminnan Pohjois-Karjalassa mahdollistaa STEP-Y -hanke, jota Tyni-Pyy vetää vuoden loppuun asti.

– YES on saanut kentältä todella paljon positiivista palautetta, ja valmiit yrittäjyyskasvatuksen materiaalit ja tuki toteutuksiin ovat tulleet tarpeeseen. Tällä hetkellä hankkeen kohderyhmänä ovat yhtenäiskoulut, yläkoulut ja lukiot Juuassa, Kontiolahdessa, Liperissä, Polvijärvellä, Outokummussa ja Joensuussa, mutta kysyntää on laajemmalle, kaikkia palvelevalle yrittäjyyskasvatuksen palvelulle.Tavoitteena on, että YES-toiminta saataisiin vakiintumaan alueelle, Tyni-Pyy kertoo.

 

Pielisjoen koulussa on jo pitkään tehty koulu-yritysyhteistyötä. YES-verkosto tukee oppilaitoksia yrittäjyyskasvatuksessa ja auttaa rakentamaan yhteistyötä koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Suomen satavuotissyntymäpäivän YES-verkosto tahtoo tarjota kuluvan vuoden aikana 100 oppilaitokselle mahdollisuuden lähteä kehittämään yrittäjämäistä toimintakulttuuria. Tukena ovat YES-verkoston aluetoimijat, palvelut ja materiaalit. Lue lisää.

 

Jokainen uratarina on nuorelle arvokas

”Perunakuopasta ponnistanut” mikroyrittäjä Juha Koski rohkaisee muita yrittäjiä kertomaan tekemisistään nuorille ja vierailemaan kouluissa. Koski valittiin vuoden YES Kummiksi 2017.


Monet koulu-yritysyhteistyön vierailut suuntautuvat isoihin yrityksiin, mutta nivalalainen Juha Koski uskoo, että erityisesti pienten yritysten tarinoiden jakaminen nuorille on tärkeää.

– Opettajatkin saattavat ymmärtää yrittäjyyden isojen yritysten kautta: niillä on eriytyneet toiminnot ja omat viestintätoimistot ja sosiaalinen media hallussa. Odotukset ovat monesti, että mikroyritykset ovat yhtä tehokkaita kaikessa.

Kuten monet yrittäjät tietävät, mikroyritysten yrittäminen voi kuitenkin usein olla aika raakaa arjen puurtamista.

– On hyvä, että nuoret näkevät erilaisia yrittäjätarinoita: on tosi onnistujia, mutta myös niitä, jotka eivät heti onnistu. Sitähän se elämä on. Nuorille on hyvä näyttää, että yrittäjät ovat ihan tavallisia ihmisiä, Koski sanoo.

Koski ryhtyi YES Kummiksi muutama vuosi sitten, kun sai yrittäjäjärjestön kautta sähköpostia, että kummeja kaivataan.

– Mietin, että hieno homma ja ilmoittauduin mukaan. Nyt olen käynyt kouluvierailuilla, kun lähikoulut ovat olleet yhteydessä.

Nuorilta oppii vilpittömyyttä

”Nuorilla on nykyään aika hyvä käsitys siitä, mitä he tekisivät, jos perustaisivat yrityksen. Monilla on joku omaan harrastukseen tai elämänpiiriin liittyvä yrittäjyyden itu.”

Kosken ensimmäinen kouluvierailu oli Haapajärven yläkouluun, kun yrittäjyyskurssin opettaja Paula Kumpula pyysi häntä puhumaan.

– Taisin jutella lasten kanssa yrittäjyydestä ja mitä he haluaisivat yrittää. Tuntuu, että nuorilla on nykyään aika hyvä käsitys siitä, mitä he tekisivät, jos perustaisivat yrityksen. Monilla on joku omaan harrastukseen tai elämänpiiriin liittyvä yrittäjyyden itu, Koski iloitsee.

Kosken mukaan kouluvierailu onnistuu, kun pääsee nuorten kanssa samalle aaltopituudelle ja osaa myös kuunnella.

– Pitää osata keskustella asioista eikä puhua koko ajan itse. Se on myös itsensä haastamista. Kun käy koululla ja saa jonkun innostumaan jostain niin on se hirveän hieno asia. Nuorista huokuu energia ja välittömyys.

Hän on itse oppinut nuorilta etenkin ennakkoluulottomuutta.

­– Aikuinen helposti kyynistyy. Kunpa itse osaisi olla niin vilpitön kuin lapset. He ovat ihan innoissaan kun menen vierailulle, ja tunnen että olen tervetullut. Lapsilla ei ole ennakkoasenteita toisia ihmisiä kohtaan, vaan kaikille annetaan mahdollisuus. Se on sen jälkeen ihan itsestä kiinni, kuinka fiksusti osaan toimia, Koski naurahtaa.

Koski on usein kertonut nuorille uratarinaansa, ja myös kouluajoistaan ja esimerkiksi kielten oppimisen tärkeydestä.

– Tärkeää lapselle on hyvä opettaja. Minulla itselläni oli huippuopettaja yläasteella, ja hänen opissaan ja kannustamana sain taisteltua ruotsin läpi niin, etten jäänyt luokalle.

Lapsuusympäristö kasvatti yritteliääksi

Kosken oma yrittäjänura käynnistyi vuonna 2008, jollin hän osti nykyisen yrityksensä Vuolux Oy:n.

– Kuulin, että yritys etsii jatkajaa. Ajattelin, että siinä oli kivannäköinen brändi, jota tahdoin lähteä kehittämään. Olin jo ehtinyt olla työelämässä ja toimia johtotehtävissä, mutta aina kaivannut sitä mahdollisuutta, että voisi luoda jotain omaa. Aiempi työ Maaselän kone Oy:n toimitusjohtajana antoi äärettömän hyvän ymmärryksen yritystoiminnasta kokonaisuutena.

Aikoinaan Koski opiskeli Vaasassa koneautomaatioinsinööriksi, mutta ehtivä yrittäjä lähti uudelleen koulun penkille ja valmistunee tänä keväänä sähköinsinööriksi Ylivieskan Centriasta.

– Uusi tutkinto tukee hyvin nykyistä työtä. Elämä on jatkuvaa oppimista.

”Se, ettei tehtäisi nuorille liian paljon asioita valmiiksi voisi sopia muillekin ohjeeksi. Kun perunakuopasta nousee reunalle ja näkee että muut ovat kaukana, siinä syttyy sisäinen palo näyttää!”

Koski uskoo, että maaseutuympäristössä kasvaminen puski yrittäjämäiseen asenteeseen.

– Olin menevän sorttinen pienviljelijän poika: äidillä ja isällä oli kahdeksan lehmää navetassa ja sain kasvaa metsien ja peltojen keskellä. Siinä piti itse keksiä virikkeet ja itse ajatella, mitään ei annettu valmiina. Se, ettei tehtäisi nuorille liian paljon asioita valmiiksi voisi sopia muillekin ohjeeksi. Kun perunakuopasta nousee reunalle ja näkee et muut on kaukana, siinä syttyy sisäinen palo näyttää!

Yrittäjyys opettaa sosiaalisia taitoja

Yrittäjyydessä Koski pitää tärkeänä yhteistyötä ja verkostomaista toimintatapaa.

– Olen yrittänyt verkostoitua mahdollisimman pitkälle. Samoin olen Vuolux Oy:tä rakentanut kumppanuusverkostossa eli alihankkija ja kumppanit ovat tiiviisti ympärillä.

Verkostoitumistaitojen lisäksi yleiset sosiaaliset taidot ovat Kosken mielestä tärkeimmät työelämätaidot, joita nuorille kannattaa opettaa.

– Tervehtiminen ja toisten ihminen huomioiminen ovat asioita, joihin ei liikaa kiinnitetä huomiota. Sama tulee tosin esille eri tilanteissa aikuistenkin kanssa. Peruskohteliaisuus, esittely ja tervehtiminen. Olisi hyvä, että lapset oppisivat nämä.

Koski rohkaisee myös opettajia verkostoitumaan.

– Aina kun yrittäjä menee jonnekin, hän pyrkii ottamaan kontaktia ympärillä oleviin ihmisiin tervehtimällä tai kysymällä, että voinko auttaa; oliko sulla tapaaminen? Myös opettajat voisivat rohkeammin poiketa ryhmästä ja lähteä avoimeen vuorovaikutukseen. Omaa työtäni ainakin helpottaa, että tunnen paljon ihmisiä ja heidän kauttaan voin peilata omaa tekemistäni.

Koulu-yritysyhteistyöhön ei Kosken mukaan aina tarvita suuria suunnitelmia. Kannattaa olla aktiivinen ja olla vaikka oman kunnan yrittäjiin yhteydessä.

– Ei siinä tarvita mitään ihmeellistä agendaa, pyydä vain yrittäjää kertomaan tekemisistään.

Saman viestin Koski tahtoo antaa uusille YES Kummeille kohtaamisiin lasten ja nuorten kanssa.

– Varsinkin nuorempien yrittäjien, joilla on sosiaalinen media hallussa, on helppo lähestyä tilannetta esimerkiksi älypuhelimien kautta: yhdessä voidaan käydä läpi yrityksen toimintaa vaikka sosiaalisessa mediassa. Siinä on heti yhteinen tekijä. Vanhemmille yrittäjille toimii se, että on ihan oma itsensä ja kertoo oman tarinansa. Jokainen tarina on varmasti nuorelle yhtä arvokas, Koski vakuuttaa.

 

Lue lisää: Juha Koski on vuoden YES Kummi 2017

 

Juha Koski on vuoden YES Kummi 2017

YES-verkosto palkitsee vuosittain yrittäjän tai työelämän asiantuntijan, joka on toteuttanut yrittäjyyskasvatusta toimien vapaaehtoisena YES Kummina kouluyhteistyössä. Tänä vuonna vuoden YES Kummi on Pohjois-Pohjanmaalainen yrittäjä Juha Koski Vuolux Oy:stä. Lisäksi YES myönsi kunniamaininnan YES Kummi Mirita Saxbergille.


– Vuoden YES Kummi 2017 Juha Koski on aktiivisesti tuonut tietoa työelämästä opettajille ja lisännyt kokemuksellaan ja esimerkillään nuorten yrittäjyys- ja työelämätuntemusta. Hän tsemppaa opiskelijoita mielellään ja haluaa jakaa muille tietoa yrittäjyyden matkalla kertyneistä kokemuksistaan. Hän on vieraillut ahkerasti eri kouluasteilla puhumassa yrittäjyydestä ja kertomassa omasta yrittäjänurastaan, myös oman kotipaikkakuntansa ulkopuolella, kiittää YES ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen.

Juha Koski on toimitusjohtajana Vuolux Oy:ssä, joka on Nivalassa toimiva vuolukivikiukaita valmistava yritys. YES Pohjois-Pohjanmaan aluepäällikkö Leena Eskola Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutista kertoo, että Koski on aktiivisesti edistänyt yrittäjyyskasvatusta Pohjois-Pohjanmaalla.

– Kouluvierailujen lisäksi Juha Koski oli mukana myös Pohjois-Pohjanmaan yrittäjyyskasvatuksen strategian kokoamisessa osallistumalla aktiivisesti seututiimityöskentelyyn ja tuomalla strategiaan arvokasta työelämän näkökulmaa. Tänä vuonna hän käyttää työaikaansa YES Lukiot työelämään -hankkeen Nivalan lukion tiimityössä. Vaikka Vuolux on pieni yritys, Juha Koski järjestää aikaa toimiakseen YES Kummina ja näyttää näin esimerkkiä muillekin alueen yrittäjille, Eskola kertoo.

Tuore Vuoden YES Kummi 2017 kannustaa yrittäjiä ja opettajia yhteistyöhön.

– Nuoret ovat tosi mukavia, fiksuja ja hirveän valveutuneita ja ennakkoluulottomia. YES Kummina saa itsekin energiaa nuorista ihmisistä: kun menee hyvällä dynamiikalla kertomaan asioita niin huomaa että he ovat mukana. Mielestäni opettajien kannattaa ehdottomasti hyödyntää YES Kummeja, olivat he sitten yrittäjiä tai muita työelämässä työskenteleviä. Se antaa opettajallekin samalla tavoin uutta näkökulmaa kuin oppilaillekin ja piristää kaikkien päivää, Koski sanoo.

Mirita Saxbergille kunniamaininta #työharha-kampanjasta

(kuva: Joni Turunen)

Tänä vuonna YES myöntää myös YES Kummi -kunniamaininnan, jonka saa PR-yrittäjä, opettaja ja eduskunta-avustaja Mirita Saxberg.

Saxberg toimi keulakuvana ja haastattelijana YES Kummien viime vuoden #työharha-kampanjassa, jossa heräteltiin keskustelua työelämästä ja siihen liittyvistä käsityksistä ja muistutettiin, miten tärkeää nuorten on saada tietoa työelämästä ja esikuvia työn tekijöistä.

– Mirita Saxberg on upea esimerkki myönteisestä ja aktiivisesta YES Kummista. Hän toimi kampanjassamme aikaansa säästämättä, ja sai kontakteillaan ja positiivisuudellaan kampanjavideoihin haastateltavaksi huippujoukon julkisuuden henkilöitä, jotka olivat nuorillekin tuttuja. Saxbergin ansiosta yhä useampi nuori ja opettaja osaa pyytää koulu-yritysyhteistyöhön kumppaniksi YES Kummia, Lehtonen kiittää.

YES Kummit ovat yrittäjiä ja työelämän edustajia, jotka toimivat vapaaehtoisina koulujen työelämäyhteistyössä. YES Kummien ansiosta nuoret tutustuvat lähiympäristönsä yrityksiin ja työn tekijöihin ja saavat roolimalleja työelämään. Vuoden YES Kummi Juha Koski toimii YES Kummina Pohjois-Pohjanmaalla ja Mirita Saxberg pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla. Voit pyytää heitä yhteistyöhön YES-kummiportaalissa yeskummit.fi.

 

Opettaja, etsitkö yhteistyökumppania?

YES-kummiportaalissa voit tutustua lähialueella toimiviin YES Kummeihin ja lähettää yhteistyöpyynnön.

Työelämän edustaja, antaisitko aikaasi nuorelle?

Kerro nuorille uratarinasi tai neuvo työelämäasioissa! Voit osallistua oman työsi ja aikataulujesi ehdoilla.

YES rakentaa tulevaisuutta, jossa jokaisella nuorella
on mahdollisuus yrittäjyyskasvatukseen.
css.php