Katso Suomen parhaat yrittäjyyskasvattajat: vuoden YES Agentit 2017 palkittiin

Suomen merkittävin yrittäjyyskasvatustoimija YES-verkosto on jälleen palkinnut suomalaisia toimijoita työstään yrittäjyyskasvatuksen edistämisessä.

YES Agentti – yrittäjyyskasvatuksen kehittäjä -tunnustukset on myönnetty 14 toimijalle eri puolella Suomea. Tunnustuksen myöntää Valtakunnallinen YES ry yhdessä YES-verkoston kanssa.

– Me YES-verkostossa pyrimme rakentamaan oppilaitoksiin yrittäjämäistä toimintakulttuuria, jossa yrittäjämäisen asenteen ja toimintatavan vahvistaminen kuuluu kaikille, ei vain yksittäisille opettajille. YES Agentti -tunnustuksen saavat sellaiset henkilöt, tiimit ja organisaatiot, jotka ovat vieneet yrittäjyyskasvatusta omalla alueellaan esimerkillisesti eteenpäin, sanoo YES ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen.

YES-verkoston tavoitteena on, että että jokainen suomalainen lapsi ja nuori saa yrittäjyyskasvatusta kouluasteesta ja paikkakunnasta riippumatta ja että jokaisella opettajalla on valmiudet toteuttaa yrittäjyyskasvatusta omassa työssään.

– Vuoden YES Agentit ovat aktiivisia toimijoita, jotka ymmärtävät yrittäjyyskasvatuksen merkityksen, ja edistävät sitä omissa verkostoissaan. Nämä henkilöt ja tahot uskaltavat rohkeasti kokeilla uutta ja hakea uusia yhteistyömuotoja, jotta tulevaisuuden haasteisiin löydetään ratkaisut, Lehtonen kiittää.

Vuoden YES Agentit 2017

Etelä-Savo: toimitusjohtaja Mirja Haavikko, Etelä-Savon Yrittäjät

Etelä-Pohjanmaa: opettaja Antti Iivari, Nurmon yläaste

Keski-Pohjanmaa: henkilöstöjohtaja Leif Lindberg, Osuuskauppa KPO

Keski-Suomi: luokanopettajat Hilkka Saarenketo ja Päivi Honkonen-Tyni, Karstulan peruskoulu

Keski-Uusimaa: kehittämispäällikkö Kati Liikanen, Uudenmaan Yrittäjät

Kotka-Hamina: projektipäällikkö Hilkka Huisko, Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto

Kouvola: lehtori Leena Peltola, Kouvolan seudun ammattiopisto

Pohjanmaa: Vörå Företagare rf

Pohjois-Karjala: rehtori Jouni Partti, Pielisjoen koulu, sekä opinto-ohjaaja ja yrittäjyysopettaja Mika Levy, Polvijärven koulu ja lukio

Pohjois-Pohjanmaa: yrittäjä Jyrki Niinikoski, Elega Oy

Satakunta: opettaja Marjo Yliluoma, Karvian yhtenäiskoulu

Varsinais-Suomi: elinkeinoasiantuntija Tanja Uusitalo, Someron kaupunki

 

Osa uunituoreista YES Agenteista pokkasivat diplominsa Helsingissä 14.12.2017. Kuvassa vasemmalta Jouni Partti, Tanja Uusitalo, Marjo Yliluoma, Kati Liikanen, Mika Levy ja Leena Peltola.

Anneli Manninen YES ry:n kunniajäseneksi

Valtakunnallinen YES ry kutsuu projektipäällikkö Anneli Mannisen YES ry:n kunniajäseneksi kiitokseksi työstä yrittäjyyskasvatuksen edistämisessä.

Anneli Manninen palkittiin Helsingissä 14.12.2017. Kuvassa vasemmalta YES Keski-Uusimaan aluepäällikkö Tiina Rytkölä, Anneli Manninen, YES ry:n hallituksen puheenjohtaja Lauri Kurvonen ja YES ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen.

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän Keudan projektipäällikkö Anneli Manninen on tehnyt merkittävää työtä yrittäjyyskasvatuksen edistämiseksi Keski-Uudellamaalla.

– Manninen on panoksellaan ja persoonallaan tuonut positiivista näkyvyyttä YES-verkostolle vauhdittaen sen kasvua Suomen merkittävimmäksi yrittäjyyskasvatuksen toimijaksi, sanoo YES ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen.

Manninen on rakentanut yhteistyötä eri toimijoiden välille ja osallistanut Keski-Uusimaan kuntia mukaan yrittäjyyskasvatukseen. Kuntiin on esimerkiksi perustettu yrittäjyyskasvatustiimejä ja rakennettu yrittäjyyskasvatuksen polkua esiopetuksesta korkea-asteelle.

– Manninen ymmärtää yrittäjyyskasvatuksen merkityksen alueen elinvoimaisuuden edistäjänä. Hän on aktiivisesti verkottanut koulutusta työelämään, ja pitää tärkeänä, että opettajat ja oppilaitokset tekevät yhteistyötä työelämän kanssa. Manninen on ollut myös merkittävässä roolissa YES-toiminnan juurruttamisessa Keski-Uudenmaan alueelle. Hän on neuvotellut YES-toiminnalle resursseja ja näin mahdollistanut sen, että aluetoiminnan rahoitus on jatkunut hankkeiden ohessa, Lehtonen kiittää.

– Yrittäjyyskasvatus on pitkäjänteistä työtä, jonka tulokset näkyvät vasta pitkän ajan kuluttua yrittäjyysilmapiirissä ja myönteisenä kulttuurina. On ollut hieno seurata YES-verkoston kehittymistä vuosien varrella, Anneli Manninen sanoo.

Anneli Manninen on YES ry:n kaikkien aikojen kolmas kunniajäsen.

 

Kiimingin lukio panostaa nyt yrittäjyyskasvatukseen

YESin yrittäjyyskasvatuksen ystäväkirjassa vuorossa on Kiimingin lukio. Lukiossa on tänä lukuvuonna merkittävänä painopistealueena yrittäjyyskasvatus.

Tämän ystäväkirjan täyttivät opettaja ja opinto-ohjaaja Jorma Päätalo sekä rehtori Piia Räsänen.

lukion nimi: Kiimingin lukio
paikkakunta: Oulu
opiskelijoita: 246
opettajia: 20

Onko meidän lukiossa yrittäjyyskursseja, mitä? Ovatko ne pakollisia vai vapaaehtoisia?

Koulussamme on kolme varsinaisen yritystiedon kurssia. Näin voimme entistä paremmin syventää yrittäjyyteen ja yritystoimintaan paneutumista ja lisätä vierailuja yrityksiin ja yrityksen perustamisessa auttaviin tahoihin.

Yritystiedon jatkokurssilla opiskelijat perehtyvät yrityksen käytännön rutiineihin, kuten arvonlisäveroilmoituksiin ja palkkailmoituksiin verohallinnolle ja yrityksen kirjanpitoon. Lisäksi meillä on yrityksen perustamiskurssi, jossa pystymme opastamaan opiskelijoita käytännön asioihin yrityksen perustamisvaiheessa. Kaikki kurssit ovat vapaaehtoisia.

 Onko meidän lukiossa erilaisia oppimisympäristöjä? Miten meidän lukiossa tehdään yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa?

Yrittäjyyskasvatusta edistää koulussamme erityisesti Jakso viikossa -malli. Tämä tarkoittaa sitä, että viikon aikana on opiskelijalla vain yksi kurssi suoritettavana. Koska opiskelijalla ei ole muita oppiaineita, opiskelu voi tapahtua missä vain.

Niinpä esimerkiksi yritystietouden jatkokurssilla viime vuonna vierailimme yhtenä päivänä pankissa, jonka jälkeen kävimme Oulun keskustassa liikelounaalla ja iltapäivällä analysoimme kauppakeskus Valkeassa toimivia yrityksiä. Toinen päivä vietettiin yliopistolla, jossa puoli päivää kului Business Kitchenin vieraana ja toinen puolikas Fab Lab Oulussa.

Tänä vuonna toteutettavalla kurssilla vierailuja on tarkoitus entisestään lisätä.

Onko meidän lukiossa vieraillut yrittäjiä? Kuka on ollut mieleenpainuvin yritysvieras?

Yrittäjiä on vieraillut koulussa yrittäjyyskursseilla. Esimerkiksi tänä lukuvuonna koulu osallistui Taloudellinen tiedotustoimisto TATin Kun koulu loppuu -kiertueeseen, jolloin koululla vieraili yrittäjä ja TATin johtaja Liisa Tenhunen-Ruotsalainen. Salitilaisuus oli kaikille toisen ja kolmannen vuoden opiskelijoille.

Pankin edustajat ovat käyneet ja heitä on myös tulossa taloustiedon ja yritystiedon kursseille. Koulussa on myös Kuukauden vieras -projekti ja marraskuussa kuukauden vieraana oli yrittäjä.

Mielenkiintoisin yrittäjävieras on toistaiseksi ollut  ZEFin perustaja, jonka vieraillessa viime vuonna kaikki  lukion opiskelijat kuuntelivat herkeämättä hyvää esitystä.

Onko meidän lukiossa yrittäjyyspäiviä tai teemapäiviä, joihin sisältyy yrittäjyyskasvatusta?

Yrittäjän Päivänä syksyllä pidetään teemapäivä, jonne kutsutaan entisiä opiskelijoita ja  nykyisten opiskelijoiden vanhempia esittelemään työuriaan ja yrityksiään.

Miten meidän lukiossa yrittäjyyskasvatus näkyy muissa oppiaineissa? Mitä valmiita malleja tai työkaluja meidän lukiossa käytetään?

Yritteliäisyyttä ja yritystietouden lisääntymistä koulun opetustarjonnassa on tarkoitus lisäksi lukuvuoden aikana ja kehittää siten edelleen.

TATin tarjoamat verkkokurssit aloitetaan jo kevätlukukaudella 2018 hybridiopetuksena. Ensi vuonna meillä on tarkoitus kokeilla myös Nuori yrittäjyys ry:n 24h -leiriä.

Äidinkielen puheviestinnän kurssilla on yhtenä painopistealueena markkinointi. Ruotsin kurssiohjelmaa on tarkoitus lisätä kurssi, joka on puhepainotteinen ja  keskittyy markkinointiin ja asiakaspalveluun.

Onko meidän lukiossa opettajilla mahdollisuus kehittää yrittäjyyskasvatusta omassa oppiaineessaan?

Kiimingin lukio on mukana YES-verkoston YES – Lukiot työelämään -hankkeessa, jossa lisätään lukioiden työelämäläheisyyttä ja edistetään nuorten ja opetushenkilöstön työelämä- ja yrittäjyystietoutta. Tämän puitteissa opettajille pidettiin marraskuussa 2017 yrittäjyyskasvatuksesta veso-iltapäivä, jolloin opettajia informoitiin koulun yrittäjyyskasvatuksesta ja opettajat miettivät, miten toteuttaa yrittäjyyskasvatusta omissa oppiaineissaan.

Kun opettajat vielä innostuvat lisäämään omissa oppiaineissaan tapahtuva yrittäjyyskasvatusta olemme hyvällä tiellä. Meillä on ollut suuri etu ja onni olla mukana YES-verkoston hankkeessa, joka on mahdollistanut niin opettajien veso-iltapäivän kuin lukuisat yritysvierailut.

Kiimingin lukio on mukana YES – Lukiot työelämään -hankkeessa, jonka tavoitteena on rakentaa työelämälähtöisempää lukiokoulutusta. Tässä juttusarjassa esittelemme kerran kuukaudessa yhden hankkeessa mukana oleva lukion yrittäjyyskasvatusta. Katso sarjan muut jutut:

Kotkan lyseon lukiossa opiskellaan yrittäjämäisellä otteella

Kotkan lukiossa yhteistyökumppanien verkosto on laaja ja yrittäjyyskasvatusta viedään nyt yhdessä virkeästi eteenpäin.

Näin Mäntsälän lukiossa toteutetaan yrittäjyyskasvatusta

Mäntsälän lukiossa opiskelijat muun muassa käyvät yritysvierailuilla, tekevät TET-päiviä ja kuulevat yliopisto-opiskelijoilta jatko-opinnoista.

 

 

Kotkan lyseon lukiossa opiskellaan yrittäjämäisellä otteella

YESin yrittäjyyskasvatuksen ystäväkirjassa vuorossa on Kotkan lyseon lukio. Lukiossa opiskellaan yrittäjämäisellä otteella, yhteistyökumppanien verkosto on laaja ja yrittäjyyskasvatusta viedään nyt yhdessä virkeästi eteenpäin.

Tämän ystäväkirjan täyttivät Kotkan lyseon rehtori Mette Godenhjelm sekä opettajat Hannele Ambrusin, Reija Kujala-Heikkilä ja Tapani Pylväs.

lukion nimi: Kotkan lyseo
paikkakunta: Kotka
opiskelijoita: noin 500
opettajia: 32

Miten meidän lukiossa yrittäjyyskasvatus näkyy oppiaineissa?

Yksi uusien opetussuunnitelmien aihekokonaisuuksista on aktiivinen kansalaisuus, yrittäjyys ja työelämä. Oppiaineiden kurssilla on materiaaleja, jotka tutkivat yrittäjyyttä sekä yrittäjämäisyyttä esimerkiksi matematiikan, äidinkielen, vieraiden kielten ja reaaliaineiden näkökulmasta. Ympäristökursseilla opiskelijat saavat tietoa mm. lainsäädännöstä, toteuttavat yrittäjämäisiä projekteja ja tutustuvat yritysten ympäristötyöhön. Yrittäjämäinen ote vie eteenpäin kaikilla lukiokursseilla.

Onko meidän lukiossa teemaopintoja?

On. Osaaminen arjessa -kurssi (TO3) sisältää esimerkiksi työelämään tutustumista, työhaastattelujen harjoittelemista ja työelämän kirjoittamista sekä pop-up-yrityksen pitoa. Kurssilla on paljon yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa. Kurssilaisia on mukana mm. Päivä Johtajana -hankkeessa. Tutkiva työskentely teknologialla -kurssin (TO2) toteutamme yhdessä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa.

NY24h -leirikurssille osallistuttiin Anjalan nuorisokeskuksessa, ja jatkoa seuraa. Metsäteemaisella leirillä olivat mukana myös Lyseon ympäristölukiolaiset. Nyt on käynnissä tutoreiden koulutus uutta leirikurssia varten.

Onko meidän lukiossa erilaisia oppimisympäristöjä?

Kyllä, luokkien lisäksi tutuksi tulevat kotkalaiset yritykset, kaupungintalo, kaupunginkirjasto ja -teatteri sekä merimuseo Vellamo. Lyseon juhlasaliin tai kirjaston auditorioon kokoonnumme tapaamaan vierailijoita. Urbaani ja merellinen lähiympäristö luontokohteineen tarjoaa monia mahdollisuuksia. Leirikursseja on eri paikoissa, viimeksi Anjalan nuorisokeskuksessa. Teemme töitä myös monenlaisissa digitaalisissa ympäristöissä.

Miten meidän lukiossa tehdään yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa?

Kotkan lyseossa on ympäristö-, urheilu ja kuvataidepainotus. Muun muassa lakitiedon ja ympäristökursseilla opiskelijat vierailevat kaupungin virastoissa. Puolustusvoimat ovat olleet yhteistyötahona retkikurssilla ja urheilijakoulutuksessa. Lisäksi muiden kurssien ryhmät tekevät yhteistyötä paikkakunnan nuorisotoimen sekä yritysten kanssa ja kutsuvat niiden edustajia kertomaan alastaan. Opiskelijamme käyvät myös ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa sekä Educa-messuilla tutustumassa eri alojen opintoihin. Kansainvälistä yhteistyön perustana on ystävyyskouluyhteistyö. Olemme aktiivisesti mukana Cern -verkostossa. Eri alojen ammattilaiset käyvät kertomassa uratarinoitaan tuoden yrittäjyyttä ja työelämätaitojaan näkyville.

Onko meidän lukiossa mahdollista perustaa oma harjoitusyritys osana opiskelua? Mitä valmiita malleja tai työkaluja meidän lukiossa käytetään?

Tähän asti harjoitusyrityksiä ei ole perustettu, mutta tähän on tulossa muutos, sillä seuraavaksi tartumme Vuosi yrittäjänä -teemaan. Laajennamme myös teemaopintoja ja suunnittelemme englanninkielistä opetusta aloitettavaksi. Kotkan lyseon lukio on virkeästi yrittäjyysopintojen alussa – ja vauhti vain paranee. Lukiot työelämään -hanke on tuonut virtaa!

Pääsevätkö meidän lukiossa opiskelijat osallistumaan kurssisisältöjen tai teemapäivien suunnitteluun?

Opiskelijat ovat mukana lukion päätöksenteossa ja opettelevat tekemään työtä vastuullisesti sekä sisukkaasti. Esimerkiksi johtoryhmän palavereissa ja opettajakokouksissa on opiskelijoita. Lukion oppilaskunta on aktiivinen ja järjestää tapahtumia sekä tempauksia. Joka syksy pidetään eri vuositasojen opiskelijoille tilaisuudet, joiden tarkoituksena on tutustuttaa ja luoda yhteishenkeä. Kakkoset syövät ennen joulua puolivälin pullaa, ja muitakin yhteisiä tapahtumia järjestetään.

Onko meidän lukiossa työelämään tutustumisjaksoa?

TET-jakso on keväällä kakkosille. Tätä toimintaa monipuolistetaan.

Onko meidän lukiossa vieraillut yrittäjiä? Kuka on ollut mieleenpainuvin yritysvieras?

Joitakin yrittäjävierailuja on ollut. Viimeksi kiinnostavan esityksen piti Suomen Kuvalehden entinen päätoimittaja Tapani Ruokanen.

Harjoitellaanko meidän lukiossa työnhakutaitoja?

Työnhakutaitoja harjoitellaan esimerkiksi opintojen ohjauksessa ja äidinkielen sekä yhteiskuntaopin ja historian kursseilla.

Saako meidän lukiossa yrittää, epäonnistua ja oppia epäonnistumisista?

Kyllä saa, ja omien taitojen kehittämiseen kannustetaan.

Onko meidän lukiossa opettajilla mahdollisuus kehittää yrittäjyyskasvatusta omassa oppiaineessaan?

Mahdollisuuksia tarjotaan ja koulutukseen innostetaan. Ainetiimit pohtivat uusia tapoja hyödyntää yrittäjyyskasvatusta. Kaikki opettajat ja iso osa opiskelijoista ovat osallistuneet YES Kotka-Haminan tapahtumiin.

Kotkan Lyseo on mukana YES – Lukiot työelämään -hankkeessa, jonka tavoitteena on rakentaa työelämälähtöisempää lukiokoulutusta. Tässä juttusarjassa esittelemme kerran kuukaudessa yhden hankkeessa mukana oleva lukion yrittäjyyskasvatusta. Katso sarjan muut jutut:

Kiimingin lukio panostaa nyt yrittäjyys-
kasvatukseen

Kiimingin lukiossa on tänä lukuvuonna merkittävänä painopistealueena yrittäjyyskasvatus.

Näin Mäntsälän lukiossa toteutetaan yrittäjyyskasvatusta

Mäntsälän lukiossa opiskelijat muun muassa käyvät yritysvierailuilla, tekevät TET-päiviä ja kuulevat yliopisto-opiskelijoilta jatko-opinnoista.

 

 

Yrittäjyyskasvatus on työkalu monipuolisen osaamisen kehittämiseen, muistuttaa YES ry:n uusi koulutuspäällikkö Elli-Noora Kumpulainen

Valtakunnallisen YES ry:n koulutuspäällikkönä on aloittanut Elli-Noora Kumpulainen. Järjestö- ja koulutusalan ammattilainen kehottaa opettajia tarttumaan yrittäjyyskasvatukseen kiireestä huolimatta. 

Koulutuspäällikkönä Elli-Noora Kumpulainen vastaa YES ry:n pedagogisesta toiminnasta ja on mukana asiantuntijana kehittämässä ja toteuttamassa YES-verkoston tarjoamia palveluita ja hankkeita.

Kumpulaisella on monipuolinen koulutusalan osaaminen ja vahva järjestötyön ja koulutusjärjestelmän tuntemus. Hänellä on myös ruotsin ja kotitalouden opettajan pätevyydet.

Miten hän näkee yrittäjyyskasvatuksen? YES kysyi Kumpulaiselta kolme ajankohtaista kysymystä yrittäjyyskasvatuksesta:

Mikä on mielestäsi oppilaitosten suurin haaste yrittäjyyskasvatuksessa?

Suurin haaste yrittäjyyskasvatuksessa on mielestäni opettajien kiire. Sekä peruskouluissa että lukioissa on otettu käyttöön uudet opetussuunnitelman perusteet, jotka ovat tuoneet uudistuksia esimerkiksi opetuksen tavoitteisiin, sisältöihin ja arviointiin.

Uudistusten myötä opetuksen suunnitteluun menee opettajilta enemmän aikaa. Myös rakenteelliset asiat, kuten lukion jaksojärjestelmä, voivat olla esteenä oppiainerajoja ylittävien projektien toteuttamiseen. Valtakunnallisen YES ry:n Lukiot työelämään -hanke onkin tarttunut tähän haasteeseen ja lähtenyt luomaan malleja, joiden avulla lukioissa voidaan toteuttaa yrittäjyyskasvatusta.

Tulevaisuuden työelämätaidoista puhutaan paljon. Mitkä ovat mielestäsi tärkeimpiä taitoja, joita lasten ja nuorten pitää oppia koulussa?

Koulussa opitaan elämää varten. Tällä hetkellä toisella asteella opiskelevat nuoret ovat työelämässä vielä 2070-luvulla. Koulutuksen tulisi antaa nuorille yleissivistyksen lisäksi kriittisen ajattelun taitoja, kykyä asettua toisen ihmisen asemaan ja yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja. Lisäksi koulun tulisi tukea nuorta löytämään omat vahvuutensa.

Mitä opettajan pitää mielestäsi tietää yrittäjyyskasvatuksesta?

Toivoisin, että opettajat tietäisivät yrittäjyyskasvatuksesta nämä asiat: Ensinnäkin yrittäjyyskasvatusta voi tuoda omaan opetukseensa mukaan oppiaineesta riippumatta. Toiseksi opettajan tulisi nähdä, miten monenlaista osaamista yrittäjyyskasvatuksen avulla voidaan kehittää.

Yrittäjyyskasvatus ei ole vain yrittäjäksi kasvattamista, vaan sen avulla opiskelija tai oppilas voi löytää omat vahvuutensa ja oman juttunsa sekä kerätä elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja.

Kumpulainen toimi aiemmin Kesälukioseurassa, jossa hän vastasi kesälukioiden suunnittelusta ja toteutuksesta, yhteistyöstä kesälukiojärjestäjien kanssa sekä järjestön viestinnästä ja markkinoinnista.

 

Elli-Noora Kumpulaisen yhteystiedot

 

 

Millainen on johtajan työpäivä? Tällä viikolla yli 700 nuorta pääsee johtajan oppiin

Tällä viikolla yli 700 opiskelijaa ympäri Suomea seuraa johtajien työpäivää yhden päivän ajan. Kyseessä YES-verkoston, kauppakamarien, nuorkauppakamarien ja Tuhat nuorta johtajaa -kampanja.

Valtakunnallisen kampanjan tavoitteena on tarjota tuhannelle opiskelijalle tilaisuus seurata johtajan työpäivää.

Päivän aikana nuori pääsee kurkistamaan johtamisen ja yrittämisen arkeen ja kokemaan omakohtaisesti, millaisia taitoja työelämässä tarvitaan. Päivä on myös mahdollisuus päästä tutustumaan kiinnostavalta tuntuvaan alaan ja luoda kontakteja työelämään.

– On hienoa olla mukana tällaisessa kampanjassa, jossa voimme tutustuttaa nuoria ja johtajia toisiinsa. Nuoret kaipaavat opetukseen lisää työelämälähtöisyyttä ja innostavia esikuvia johtajuudesta ja yrittäjyydestä, YES ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen sanoo.

Mukana olevat nuoret ovat noin 17–24-vuotiaita opiskelijoita lukioista, ammatillisista oppilaitoksista ja korkeakouluista eri opintoaloilta eri puolelta Suomea. Myös yritykset ja julkiset organisaatiot ovat lähteneet innolla mukaan, ja mukana on esimerkiksi useita kunnanjohtajia.

– Päivä on myös johtajille ja yrittäjille tilaisuus tutustua tulevaisuuden työntekijöihin ja keino saada tietoa siitä, mitä seikkoja nuoret pitävät tärkeinä uravalintoja tehdessään. Kehotankin uteliaisuuteen puolin ja toisin, sillä päivän aikana johtajakin voi kysellä koulumaailman kuulumisia ja selvittää, millaisin taidoin opiskelijat ovat astumassa työelämään, Lehtonen muistuttaa.

Seuraa tägiä #1000nuortajohtajaa

Tuhat nuorta johtajaa -kampanja on ollut esillä mediassa, ja myös sosiaalisessa mediassa johtaja-nuori -parit ovat pitkin viikkoa kertoneet päivästään. Lue päivityksiä hashtagilla #1000nuortajohtajaa Instagramissa ja Twitterissä.

Tuhat nuorta johtajaa -kampanjassa on tämän viikon jälkeen ollut mukana noin 850 johtaja-nuori -paria ympäri Suomea. Kampanja pilotoitiin viime keväänä, jolloin mukana oli 150 paria.

tuhatnuortajohtajaa.fi

Näin Mäntsälän lukiossa toteutetaan yrittäjyyskasvatusta

Mäntsälän lukiossa opiskelijat muun muassa käyvät yritysvierailuilla, tekevät TET-päiviä ja kuulevat yliopisto-opiskelijoilta jatko-opinnoista. Tässä YESin yrittäjyyskasvatuksen ystäväkirjassa Mäntsälän lukio kertoo, miten yrittäjyyskasvatus näkyy heidän arjessaan.

Tämän ystäväkirjan täyttivät Mäntsälän lukion rehtori Tuula Ilvonen sekä opinto-ohjaaja ja YES – Lukiot työelämään -hankkeen yhteysopettaja Sirpa Repo.

lukion nimi: Mäntsälän lukio
paikkakunta: Mäntsälä
opiskelijoita: noin 300
opettajia: 17

Miten meidän lukiossa yrittäjyyskasvatus näkyy oppiaineissa?

Uudessa opetussuunnitelmassa ei ole enää yrittäjyyskurssia, koska se voidaan toteuttaa valtakunnallisena teemakurssina. Tänä syksynä muodostimme tiimikurssin viidestä pakollisesta kurssista, ja kurssilla työskenneltiin hyvin yrittäjyyskasvatuksellisesti. Myös opinto-ohjauksessa käsittelemme itsensä työllistämisen eri muotoja ja opiskelijat tekevät siihen liittyviä harjoituksia.

Onko meidän lukiossa teemaopintoja?

Kyllä, uudessa opetussuunnitemassa on kaksi koulukohtaista teemakurssia: Arjen hyvinvointi ja Kulttuurien vuorovaikutus.

Onko meidän lukiossa erilaisia oppimisympäristöjä?

Vapaaehtoistyön kurssilla ja työelämäjaksolla työpaikat toimivat oppimisympäristöinä. toteutetaan työpaikoilla. Fyysisiä tiloja normaalien luokkien lisäksi ovat kirjastotila, lukuhuoneet, tiimiluokka ja aulat.

Miten meidän lukiossa tehdään yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa?

Eri oppiaineissa tehdään säännöllisesti yritys- ja oppilaitosvierailuja, esimerkiksi kemian laitokselle Helsingin yliopistolla, neuvontapalveluihin terveystiedossa ja uskonnollisiin yhdistyksiin uskonnossa.

Opiskelijat käyvät myös vierailuilla alueen ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa, ja koko maan yliopistojen opiskelijat käyvät esittelemässä opintojaan oppitunneilla.

Eläimellistä menoa -kurssimme toteutetaan yhteistyössä paikallisen yrityksen ja Helsingin yliopiston Mäntsälän yksikön kanssa ja siihen sisältyy asiantuntijaluentoja ja vierailuja eri toimipaikoissa. Oppitunneilla käy työelämän edustajia esittelemässä omaa työtään.

Paikallinen Lions-yhdistys ostaa oppikirjoja opiskelijoille, joiden perheillä on taloudellisesti tiukkaa.

Onko meidän lukiossa mahdollista perustaa oma harjoitusyritys osana opiskelua? Mitä valmiita malleja tai työkaluja meidän lukiossa käytetään?

Jos yrittäjyyskurssi toteutuu, silloin voi perustaa NY-harjoitusyrityksen. Otimme myös TATin uudet verkkokurssit käyttöön tänä syksynä. NY Vuosi yrittäjänä -materiaaleja käytetään yrittäjyyskurssilla.

Onko meidän lukiossa osuuskuntatoimintaa tai lukion oma yritys?

Kyllä, opiskelijakunnan hallitus pyörittää kioskitoimintaa.

Pääsevätkö meidän lukiossa oppilaat osallistumaan kurssisisältöjen tai teemapäivien suunnitteluun?

Kurssien alussa opettajat esittelevät kurssin sisältöä, työtapoja ja arviointia, ja tässä vaiheessa opiskelijoilla on yleensä mahdollisuus vaikuttaa jonkin verran kyseessä oleviin asioihin. Teemapäivissä ja muussa lukion toiminnassa ovat aina mukana opiskelijakunnan edustajat.

Onko meidän lukiossa työelämään tutustumisjaksoa?

Opinto-ohjauksen kurssiin sisältyy kaksi pakollista TET-päivää: toinen jatko-opintopaikkaan ja toinen työpaikkaan. Lisäksi voi kerätä neljä vapaaehtoista TET-päivää. Kokeilussa on myös työssäoppimisjakso, josta voi saada 1–7 kurssia.

Onko meidän lukiossa omaa yrityskummia?

Paikallinen yrittäjäyhdistys tukee ja toimii Mäntsälän lukion yhteistyökumppanina.

Onko meidän lukiossa vieraillut yrittäjiä? Kuka on ollut mieleenpainuvin yritysvieras?

Järjestämme joka vuosi Ammattien aamu -tapahtuman, jossa on mukana myös yrittäjiä eri aloilta. Mieleenpainuvin yritysvieran on ollut mediakasvattaja Tommi Tossavainen (Nettiguru.fi).

Harjoitellaanko meidän lukiossa työnhakutaitoja?

Kyllä, erityisesti opinto-ohjauksen kurssien tehtävissä. Myös englannin kielessä tehdään työpaikan hakuun liittyviä tehtäviä.

Onko meidän lukiossa pohdittu omia, koulun ulkopuolella hankittuja taitoja ja vahvuuksia ja miten niitä voisi hyödyntää opiskelussa tai työelämässä?

Olemme pohtineet erityisesti opiskelijoiden työssä käymisen liittämistä opintoihin. Olemme jopa tutkineet mahdollisuutta saada suoritettua ammatillisen koulutuksen tutkinnon osia näyttönä.

Saako meidän lukiossa yrittää, epäonnistua ja oppia epäonnistumisista?

Tämä on tavoitteemme ja siihen rohkaistaan!

Onko meidän lukiossa opettajilla mahdollisuus kehittää yrittäjyyskasvatusta omassa oppiaineessaan?

Opettajia kannustetaan kouluttautumaan ja kehittämään omaa työtään kaikilla tavoilla.

Mäntsälän lukio on mukana YES – Lukiot työelämään -hankkeessa, jonka tavoitteena on rakentaa työelämälähtöisempää lukiokoulutusta. Tässä juttusarjassa esittelemme kerran kuukaudessa yhden hankkeessa mukana oleva lukion yrittäjyyskasvatusta. Katso sarjan muut jutut:

Kiimingin lukio panostaa nyt yrittäjyys-
kasvatukseen

Kiimingin lukiossa on tänä lukuvuonna merkittävänä painopistealueena yrittäjyyskasvatus.

Kotkan lyseon lukiossa opiskellaan yrittäjämäisellä otteella

Kotkan lukiossa yhteistyökumppanien verkosto on laaja ja yrittäjyyskasvatusta viedään nyt yhdessä virkeästi eteenpäin.

Yrittäjyyskasvatukselle uusi jalansija Etelä-Karjalaan: YES Imatra aloitti toimintansa YES-verkostossa

Suomen merkittävin yrittäjyyskasvatuksen verkosto sai tänä syksynä uuden alueellisen toimijan, kun YES Imatra aloitti toimintansa. Uusi aluetoimisto toimii koulutuksen tukena yrittäjyyskasvatuksessa ja rakentaa paikallisesti koulu-yritysyhteistyötä.

kuva: YES Imatran aloitustilaisuus pidettiin Imatran kylpylällä 26. syyskuuta. Tilaisuudessa puhui muun muassa KoruMies Arvi. Kuvassa vasemmalla YES-aluepäällikkö Ritva Oravuo.

YES-verkoston tavoitteena on edistää oppilaitoksissa yrittäjämäistä toimintakulttuuria ja lisätä koulutuksen yhteyksiä työelämään, jotta nuoret saavat koulutuksensa aikana riittävät eväät työelämään ja elämään.

Imatralla YES-aluepalveluista vastaa Etelä-Karjalan kesäyliopisto ja YES-aluepäällikkönä toimii koulutussuunnittelija Ritva Oravuo.

– Olen oppilaitosten ja koulujen tukena yrittäjyyskasvatuksessa. Valtakunnallisen verkoston voimin saamme yhdessä levitettyä parhaita käytäntöjä ja malleja oppilaitoksiin. Terveiseni on, että hyödyntäkää minua. YES Imatra tarjoaa työkalua, ideoita ja koulutuspäiviä, Oravuo sanoo.

Valtakunnallisen YES ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen iloitsee YES-verkoston uudesta vahvistuksesta.

– On hienoa, että Imatra tahtoo panostaa yrittäjyyskasvatukseen ja tuoda palvelumme kaupungin oppilaitosten ja opetushenkilöstön ulottuville. YES-verkoston tavoitteena on, että että jokainen suomalainen nuori saa yrittäjyyskasvatusta kouluasteesta ja paikkakunnasta riippumatta ja että jokaisella opettajalla on valmiudet toteuttaa yrittäjyyskasvatusta omassa työssään.

Imatralle on perustettu YES Tiimi yrittäjyyskasvatuksen suunnittelu- ja kehittämistyön tueksi. YES-tiimin jäseninä on yrittäjiä, opettajia sekä Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy:n edustaja. Tavoitteena on luoda Imatran malli, yrittäjyyskasvatuksen polku alakoulusta toiselle asteelle.

YES Imatran löydät nyt myös Facebookista.

16-vuotias Aatu taikoi itsensä estradeille – nuori yrittäjä peräänkuuluttaa nyt yrittäjyyskasvatusta

YES Kummi Aatu Itkonen on vasta 16-vuotiaana jo kokenut esiintyjä. Kevytyrittäjänä toimiva opiskelija tahtoo omaa yrittäjätarinaansa kertomalla rohkaista myös muita nuoria lähtemään yrittäjiksi.

kuva: Aatu Itkonen

Taikuri Aatu Itkonen on nuoresta iästään huolimatta vakuuttava. Tämä kohtelias opiskelija ja yrittäjä vastaa heti viesteihin ja soittopyyntöihin, esittelee taitonsa ja kokemuksensa selkeästi ja osaa myydä omaa osaamistaan.

Aatu kertoo, että vuorovaikutustaidot ovat tulleet kuin vaivihkaa matkan varrella.

– Viihdetaiteilijana täytyy automaattisesti olla ihmisen kanssa tekemisissä, ja tekemällä oppii. Pitää olla rohkea ja reipas, sitähän myös yrittäjyys vaatii.

Aatu on oppinut itsenäisesti myös kaiken yrittäjyyteen liittyvät käytännön asiat, ja tietysti myös taikurin hommat. Yleisölle esiintymisen hän aloitti 13-vuotiaana, ja pari vuotta verokortin kanssa toimittuaan hän ryhtyi kevytyrittäjäksi, mikä on helpottanut toimintaa keikkamäärien noustessa.

– Kun alussa lähdin esiintymään, niin tutut tsemppasivat kovasti. Aluksi esiinnyin sukulaisille, mutta ei mennyt kuin viikkoja kun sana lähti leviämään ja keikkoja tuli koko ajan lisää. Tein ensimmäisenä vuonna noin 30–40 keikkaa ja viime vuonna lähes 100, lähinnä pikkujouluja, juhlia ja kaupunkitapahtumia.

Kevytyrittäjyys sopii opiskelijalle

Aatu paljastaa, ettei oikeastaan missään vaiheessa ajatellut yrittäjäksi ryhtymistä, vaan yksi asia on johtanut toiseen.

– Kaikki lähti vahingossa. Perheestänikään ei löydy yrittäjyystaustaa. Pikkuhiljaa katsojia on vain tullut lisää. On tosi hienoa, että sain mahiksen tehdä keikkaa, ja nuori 13-vuotias otettiin kyllä hyvin vastaan, Aatu kertoo.

Tällä hetkellä taikurin, juontajan ja yrittäjyyspuhujan keikkoja tekevä kouvolalainen tasapainottelee opiskelun ja yrittäjyyden välillä. Opiskelupaikka löytyi Tampereelta, ammattiopisto Tredun audiovisuaalisen viestinnän linjalta. Viikonloppuna riittää virtaa keikkojen tekemiseen.

Harva 16-vuotias on päässyt palkkaamaan ihmisiä. Aatu on tällä hetkellä kotitaloustyönantajana kuljettajalle ja valokuvaajalle. kuva: Aatu Itkonen

­– Kevytyrittäjyys on hyvä ja helppo ratkaisu. Toinen firma hoitaa paperihommat, ja itselle jää aikaa opiskeluun ja tietysti yrittäjyyden siihen puoleen mistä tykkään eli esiintymiseen, juontohommiin ja taikurikeikkoihin.

Aatu on ehtinyt esiintyä jo isoille massoille ja arvohenkilöille.

– Isoimmat keikat ovat olleet ikimuistoisimpia. Viime vuonna olin muun muassa Helsingin messukeskuksessa K-teampäivillä ja elokuussa Kotkassa esiinnyin samassa tapahtumassa isojen nimien kanssa, kuten Veeti Kallio ja Kasmir. Nyt syyskuussa pääsin esiintymään Yrittäjän Päivän päätapahtumaan Helsingin Korjaamolle.

Miksei yrittäjyyskasvatusta ole kouluissa enemmän?

Aatu muistaa omalta koulupolultaan, että yrittäjyys on ollut esillä tunneilla, mutta hänen mielestään se saisi olla vieläkin enemmän.

– Yhteiskuntaopin tunnilla ollaan kyllä puhuttu yrittäjyydestä, mutta toivon silti, että yrittäjyyttä tuotaisiin vielä enemmän nuorten tietoisuuteen!

Juuri tästä syystä Aatu on myös lisännyt omaan ohjelmavalikoimaansa myös yrittäjyydestä puhumisen ja rekisteröitynyt vapaaehtoiseksi YES Kummiksi.

–  Toivoisin, että ihmiset näkisivät ja ymmärtäisivät, että työllistyminen ei katso ikää. Ihan 16-vuotiaskin voi menestyä! Uskon, että yrittäjyys tulee jatkossa olemaan iso osa Suomen yhteiskuntaa, ja se tuo työpaikkoja. Ja jos nuoren näkökulmasta miettii, niin asia menee varmasti parhaiten perille, jos asiasta kertoo toinen nuori jonkun toimitusjohtajan sijaan.

Aatu käykin nykyään paljon nuorten tapahtumissa puhumassa. Hän on jopa vähän yllättynyt saamastaan huomiosta.

– Onhan se aivan käsittämätöntä, että minä, 16-vuotias kerron omanikäisille mitä on yrittäminen! Olen myös kuullut nuorten vanhemmilta, että olen joillekin esimerkki. Olen huomannut, että yrittäjyys kiinnostaa – parhaimmillaan nuoret tulevat vielä tilaisuuden jälkeen kysymään lisää. 

Opettaja, pyydä Aatu omalle oppitunnille

Aatu Itkonen toimii nyt myös YES Kummina, eli yritystoiminnan puitteissa tehtyjen esiintymiskeikkojen lisäksi hän toimii myös vapaaehtoisena koulujen työelämäyhteistyössä. Aatun voit pyytää esimerkiksi vierailemaan oppitunnilla kertomaan omista kokemuksistaan.

Aatun löydät YES-kummiportaalista yeskummit.fi, jossa voit lähettää hänelle yhteistyöpyynnön. Aatu toimii YES Kummina Etelä-Karjalan, Kotka-Haminan ja Kouvolan alueilla.

Yrittäjä, lähde YES Kummiksi

Tahtoisitko jakaa omaa osaamistasi tai vaikkapa kertoa urastasi tai ammatistasi? Klikkaa itsesi kummiksi osoitteessa yeskummit.fi/ryhdy-kummiksi.

Vinkkejä YES Kummille – katso YES kummin muistilista: yeskummit.fi/yes-kummille

 

 

 

Kuka tekee mitä ja voitaisiinko tehdä yhdessä enemmän? YES-verkosto lähti kartoittamaan yrittäjyyskasvatuksen toimijoita ja malleja

Valtakunnallinen YES ry ja Yksityisyrittäjäin säätiö ovat käynnistäneet yhteistyön, jonka tavoitteena on rakentaa valtakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen polku. Se kokoaa yhteen yrittäjyyskasvatuksen pedagogiikan, menetelmät ja eri toimijat.

Yhteistyö käynnistettiin kesällä 2017. Kuvassa Yksityisyrittäjäin säätiön hallituksen puheenjohtaja Pentti Kivinen sekä asiamies Annukka Åstrand, Sanna Lehtonen ja säätiön asiantuntija Kari Aalto.

Yrittäjyyskasvatuksen polun kehittämisen myötä yrittäjyyskasvatuksen toimijoita kootaan nyt yhteisen pöydän ääreen.

– Yksityisyrittäjäin säätiö on vuosien ajan rahoittanut erilaisia yrittäjyyskasvatuksen aloitteita ja pyrkinyt lisäämään yrittäjyyttä edistävien toimijoiden yhteistyötä ja verkostoitumista. On hienoa, että tämän hankkeen kautta saamme näille kaikille aloitteille lisää näkyvyyttä ja voimme tuoda opetushenkilöstölle näkyville yrittäjyyskasvatuksen mahdollisuuksien skaalan. Lopputuloksena ovat lapset ja nuoret, jotka voivat osallistua koko koulupolkunsa ajan eri työelämä- ja yrittäjyyskasvatustoimenpiteisiin, sanoo Yksityisyrittäjäin säätiön asiamies Annukka Åstrand.

YES-alueilla käynnistyi YES Tiimien koonti

Parhaillaan YES-verkostossa on käynnissä alueellisten YES Tiimien kokoaminen. Tiimien tarkoitus on tuoda yhteen paikallisesti eri yrittäjyyskasvatuksen toimijoita.

YES Tiimit toimivat alueellisina yrittäjyyskasvatuksen foorumeina, joissa voidaan ideoida ja kehittää yrittäjyyskasvatusta ja koulu-yritysyhteistyötä ja yhteisvoimin löytää resurssit yrittäjyyskasvatuksen toteuttamiselle.

– Mukaan toivotaan opetushenkilöstöä, päättäjiä, virkamiehiä, elinkeinoelämän edustajia ja muita yrittäjyyskasvatuksen toimijoita ja organisaatioita. Kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita yhteistyöverkostoon, YES ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen sanoo.

YES on jo pitkään verkottanut eri toimijoita ja edistänyt yrittäjyyskasvatusta niin alueellisesti kuin kansallisesti.

– Tämä on uusi avaus tiiviimmälle yhteistyölle eri yrittäjyyskasvatuksen toimijoiden kanssa. Muuttuva työelämä vaatii enemmän ketteryyttä, verkostomaista toimintatapaa ja yhteistyötä. Yksityisyrittäjän säätiön tuella tahdomme laajentaa yhdessä tekemisen toimintakulttuuria.

Lopputulos: Yrittäjyyskasvatuksen polku

Yrittäjyyskasvatuksen toimijoiden lisäksi lähdetään kartoittamaan yrittäjyyskasvatuksen menetelmiä ja pedagogiikkaa.

Tavoitteena on rakentaa malli, joka antaa käyttäjille kokonaiskuvan yrittäjyyskasvatuksen toimijoista ja tilasta Suomessa ja joka kuvaa, miten yrittäjyyskasvatus toteutuu jatkumona esiopetuksesta korkea-asteelle.

Yrittäjyyskasvatuksen polkua lähdetään rakentamaan yhdessä kaikkien merkittävien toimijoiden kanssa. Hankkeen ohjausryhmään on kutsuttu jo EK, Kehittämiskeskus Opinkirjo, MTK, Nuori Yrittäjyys ry, Opetushallitus, Perheyritysten liitto, Skills Finland, 4H-liitto, Suomen Yrittäjät, Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Taloudellinen tiedotustoimisto.

– Valmis Yrittäjyyskasvatuksen polku auttaa esimerkiksi opettajaa valitsemaan oppijoiden ikään ja valmiustasoon parhaiten soveltuvat yrittäjyyskasvatuksen kokonaisuudet. Hyvänä pohjana valtakunnalliselle mallille toimii YES-verkoston aiemmat materiaalit, kuten Yrittäjyyskasvatuksen työkirja ja alueelliset yrittäjyyskasvatuksen strategiat. Nyt lähdemme täydentämään kokonaisuutta, Lehtonen sanoo.

Valtakunnallisen YES ry:n ja Yksityisyrittäjäin säätiön yhteistyön tavoitteena on tehdä Suomesta maailman paras yrittäjyyskasvatuksessa: maa, jossa on eniten yrittäjäksi aikovia ja eniten yrittäjäksi lähteviä nuoria sekä maailman eniten elinkelpoisia, kasvavia yrityksiä. Yksityisyrittäjäin säätiön rahoittama hanke jatkuu vuoteen 2021 asti.

YES rakentaa tulevaisuutta, jossa jokaisella nuorella
on mahdollisuus yrittäjyyskasvatukseen.
css.php